Nukketaiteilija Tiia-Maria Luoman vauvat syntyvät elokuvatähdiksi.

 

Tiia-Maria Luoman koti Nurmossa hämmentää. Yksi vastasyntynyt vauva nukkuu vaunuissa eteisessä. Toinen köllöttelee sitterissä olohuoneessa. Työhuoneen ikkunan alla aukoo silmiään parikiloinen keskonen, hoitopöydällä imee tuttia tyttövauva parhaisiinsa puettuna ja yläkerrassa hyllyllä niitä istuu rivistö.

Nämä ovat filmitähtiä kotimaisista elokuvista, mainoksista, tv-sarjoista ja teatterinäyttämöiltä.
– Keskonen oli juuri kirjailija Tuomas Kyrön mukana Mielensäpahoittaja 2:n kuvauksissa. Kolmoset tilattiin pankin lainamainokseen, ja jokaiselle televisiokanavalle olen myös tehnyt omansa, sanoo vauvojen äiti, reborn-nukketaiteilija Tiia-Maria Luoma.

Niin aidon näköisiä ne ovat, että päältä katsoen vain elottomuus erottaa ne oikeista. Iho on epätasaisen ruttuinen kuin vastasyntyneellä ja sinisissä silmissä syvä, vaativa katse. Paino, ihopoimut ja jopa niskan kannattelu on tarkasti suhteutettu vauvan ikään.

– Ihmiset lähestyvät näitä kuin oikeaa vauvaa. Siksi niitä tilataan myös opetuskäyttöön esimerkiksi lähihoitajakouluihin, perhevalmennuksiin ja ensikoteihin sekä terapianukeiksi vanhainkoteihin. Kylvettää niitä ei tosin voi, sillä vartalo on kangasta ja maalikaan ei sitä kestäisi.

 

Sijaisäitinä yli 20 vuotta

Luoma löysi reborn-nuket netistä reilu kymmenen vuotta sitten.
– Katsoin kaksi kertaa, että vauvojako täällä myydään. Kuten ihmiset katsovat minun nukkejani nyt, hän sanoo.

Siitä lähti into, jonka seurauksena perheen uunissa paistui pian käsiä, jalkoja ja irtopäitä. Monen yrityksen ja erehdyksen kautta taito karttui ja myöhemmin löytyivät myös vähemmän hätkähdyttävät, huoneenlämmössä kuivuvat maalit.

Luomalle rakkaita ja läheisiä ovat aina olleet myös oikeat vauvat ja lapset. Hän oli pitkään töissä keskussairaalassa vastasyntyneiden teholla ja vierihoidossa. Lisäksi hän on kasvattanut maailmalle kolme omaa lasta ja toiminut sijaisäitinä yli 20 vuotta.
– Meillä on aina keitetty ruokaa isolla kattilalla ja keitetään edelleen, hän hymyilee.

 

Vuohenkarvaa ja kristallilasia

Nukkepaja ei vaadi suurta tilaa. Luoma tilaa silmät, päät, kädet, jalat ja vatsakappaleet valmiina vinyyliosina. Siitä kuitenkin alkaa vasta suurin työ, jossa tarvitaan runsaasti värejä, sieniä, siveltimiä, kuivatuskertoja, näkemystä ja kärsivällisyyttä.

Yhden nuken tekemiseen menee Tiia-Marialta pari päivää, jos hän saa työskennellä koko päivän.
– Maalaan ainoastaan päivänvalossa. Työläin vaihe on hiusten laitto, jossa jokainen karva istutetaan erikseen, hän sanoo.

Hiukset tehdään vuohenkarvasta värjätystä mohairista, silmät käsinpuhalletusta kristallilasista, tuttia varten asennetaan pään sisälle magneetin vastakappale, ja paino täsmätään oikeaksi täyttämällä keskivartalo lasikuulilla ja vanulla.

Lopulta kaiken kruunaavat kauniit vaatteet ja adoptiotodistus.
– Ihastun niihin, mutta en rakastu. Joistain yksilöistä en koskaan luovu. Ne saavat sitten seikkailla kuvauskeikoilla ympäri maan.

 

Teksti: Anne Kohtala
Kuvat: Tuukka Kiviranta

Tutustu Seinäjoki lennossa! -julkaisuun: https://www.intoseinajoki.fi/tiedostopankki/342/Seinajoki_lennossa.pdf

Pin It on Pinterest

Share This