Aikuisen rooli sirkustoiminnassa. Kuvaaja: Katariina Vestergård.

 

Seinäjoen varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistyönä toteutuva Taiturin taidetoiminta on tuonut sirkuksen uudeksi taiteen lajiksi kulttuurikasvatussisältöjen taiteenalojen joukkoon.

Sirkustoiminnasta saatuja kokemuksia tutkineen Mielihuvitus!-hankkeen tulokset kehittävät varhaiskasvattajien taiteenalakohtaista sirkuskoulutusta, sekä mahdollistavat sirkustoimintaa lapsille osana kulttuurikasvatussuunnitelmaa.

Olen toiminut sirkusohjaajana, ja seurannut sirkustoiminnan vaikutuksia eri-ikäisiin ihmisiin seitsemän vuoden ajan. Toteutin Seinäjoella vuoden 2019 aikana Mielihuvitus!-nimisen kehittämishankkeen, joka oli osa Turun ammattikorkeakoulun Kulttuurialan ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Hankkeeseen liittyvä loppuvuodesta 2019 julkaistava opinnäytetyöni Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa käsittelee sirkustoiminnasta saatuja kokemuksia sekä mahdollisuuksia varhaiskasvatuksen kontekstissa. Työskentelen tällä hetkellä Lastenkulttuurikeskus Louhimolla taidekasvattajana, jossa pääsen toteuttamaan monimuotoista kulttuurin ja varhaiskasvatuksen välistä yhteistyötä muun muassa sirkustoiminnan ohjaajana.

Näkemykseni mukaan taidealakohtaiset koulutukset ovat merkittävä tapa tutustuttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa taidelähtöisiin menetelmiin osana lasten hyvinvoinnin tukemista, sekä edistää monipuolisen lastenkulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta.

Mielihuvitus!-hankkeessa tarjottiin sirkustoimintaa osaksi perhepäivähoitoa sekä avoimen varhaiskasvatuksen leikkitoimintaa aikuinen–lapsi-ryhmissä. Sirkustoiminnan suunnittelu ja ohjaaminen toteutettiin taidekasvattajan ja päiväkodin johtajan työparityöskentelynä.
Työskentelin hankkeessa seinäjokisen taidepäiväkoti Saiman johtajan Reetta Pellonpään kanssa.

Olin kiinnostunut siitä, mitä voin taidekasvattajana välittää sirkusosaamisestani hänelle, ja miten yhteistyön kokemukset voivat kiinnittyä osaksi sekä taide- että varhaiskasvattajan ammattitaitoa. Kiinnitin myös erityistä huomiota siihen, miten sirkustoimintaa ja sitä kohti innostamista pitäisi toteuttaa varhaiskasvatuksessa.

Hankkeen tulokset osoittavat, että vaikka kulttuurikasvatussuunnitelmien pääasiallinen kohderyhmä ovat lapset, aikuisella on merkittävä rooli sirkustoiminnan toteutumisessa osana lapsen taiteellista kokemista ja ilmaisemista. Mielihuvitus!-hankkeeseen osallistuneille aikuisille teetettyjen kyselyjen ja haastattelujen perusteella osallistujat näkivät merkityksellisenä sirkustoiminnan toteuttajan käsityksen sirkuksesta, sekä sirkustoiminnan tilat.

Näitä asioita huomioimalla sirkustoiminnan toteuttamista varhaiskasvatuksessa voidaan tukea sekä taide- että varhaiskasvatuksen näkökulmasta tulevaisuudessa. Näkemykseni mukaan taidealakohtaiset koulutukset ovat merkittävä tapa tutustuttaa varhaiskasvatuksen henkilökuntaa taidelähtöisiin menetelmiin osana lasten hyvinvoinnin tukemista, sekä edistää monipuolisen lastenkulttuurin saavutettavuutta ja saatavuutta.

Sirkus taidekasvatuksena

Varhaiskasvatuksessa toteutettu sirkustoiminta pohjautui sosiaalisen sirkuksen periaatteisiin. (Hyttinen ym. 2011, 19.) Aikuisen ja lapsen yhteinen sirkustoiminta tarjoaa mahdollisuuksia onnistumisen kokemuksiin, itsensä ilmaisemiseen ja oman luovuuden löytymiseen, sekä itsetunnon vahvistumiseen.

Sirkuksella nähtiin taidetta ja liikuntaa yhdistävänä toimintana yhteys myös valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan. Havainto kannustaa sirkustoiminnan käyttämiseen lapsen taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen välineenä. Aikuisen ja lapsen yhteisen sirkustoiminnan kautta järjestetty toiminta korosti kasvattajan ja hoitajan kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta ja sen merkitystä lapsen itsensä ilmaisemisessa taiteen keinoin. ”Näkemykseni mukaan tämä perustelee vahvasti paitsi taidesisältöjen tarjoamista lapsille, myös taidelähtöisen toiminnan mahdollisuuksien avaamisen lapsen kasvatuksesta huolehtiville lähiaikuisille; vanhemmille, kasvattajille sekä hoitajille.” (Huuskonen 2019, 20.)

Anneli Pönkön ja Arja Sääkslahden liikuntakasvatusta koskevassa artikkelissa kehollinen ilmaisu nostetaan fyysisen pätevyyden ohella merkittäväksi lapsen terveen itsetunnon rakentumiselle. Kehollinen ilmaisu voi tarjota lapselle ajattomuuden eli flow’n kokemuksen ja se voi toimia vastapainona suorittamiselle. (Pönkkö & Sääkslahti 2017, 138.) ”Sirkustoiminta ja -harjoittelu pitää luonnostaan sisällään sekä onnistumisia että epäonnistumisia.

Ohjaajana pyrin sijoittamaan sirkustoiminnassa esimerkiksi välineiden kanssa harjoittelun liikesuoritusten ja ilmaisun merkityksiin keskittymisen välimaastoon. Tavoitteeni oli luoda ympäristöä, jossa osallistujalla on mahdollisuus olla suhteessa omaan kokemusmaailmaansa vaihtelevista ohjaustyyleistä ja tehtävistä riippumatta.” (Huuskonen 2019, 21–22.)

Sirkuskoulutuksista toimintaan

Seinäjoella varhaiskasvattajille tarjottavia sirkuskoulutuksia on toteutettu syksystä 2019 lähtien osana varhaiskasvatuksen ja kulttuuripalveluiden yhteistä Taiturin taidetoimintaa (Louhimo 2019.) Koulutusten tarkoitus on ohjata varhaiskasvattajia oman sirkustekijyyden äärelle, jotta sirkustoiminnan toteuttaminen olisi mahdollista laajasti varhaiskasvatusyksiköissä ja muissa hoitopaikoissa.

”Sirkustoiminnan toteuttajaksi on monia polkuja. Mielestäni on arvokasta, että varhaiskasvattaja kykenee tarjoamaan lapselle taide- ja kulttuuritoimintaa suhteessa siihen tietämykseen mikä hänellä on jo valmiiksi lapsesta. Parhaimmillaan taide- ja varhaiskasvattajien yhteistyö yhdistää molempien ammattitaidon, luovuuden ja osaamisen yhteiseksi matkaksi, johon jokainen liittyy omalta polultaan oman elämänkokemuksensa, temperamenttinsa ja persoonallisuutensa kanssa. Sirkustoiminnan tuominen osaksi varhaiskasvatuksessa tarjottavia taidesisältöjä lisää tasa-arvoisesti lasten mahdollisuuksia sirkustoiminnan kokemiseen ja kokeilemiseen.” (Huuskonen 2019, 44–45.)

Tanja Huuskonen
Taidekasvattaja, sirkusohjaaja
Lastenkulttuurikeskus Louhimo
Seinäjoen kulttuuripalvelut

Yhteystiedot: tanja.huuskonen@seinajoki.fi, p. 044-4181273

Lähteet:

Huuskonen, T. 2019. Mielihuvitus! – sirkustoiminta varhaiskasvatuksessa. Opinnäytetyö. Turku: Turun ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2019121827322

Hyttinen, H., Kakko, S-C., Karkkola, P. & Åstrand, R. 2011. Sosiaalisen sirkuksen hyvien käytäntöjen opas.

Tampere: Tampereen yliopisto, Tutkivan teatterityön keskus. Viitattu 14.11.2019. http://www.kulttuuriakaikille.fi/doc/tietopaketit_ja_oppaat/Sosiaalisen_sirkuksen_hyvien_kaytantojen_opas.pdf.

Lastenkulttuurikeskus Louhimo 2019. Taituri. Viitattu 11.12.2019. https://www.louhimo.com/kops/taituri/.

Pönkkö, A. & Sääkslahti, A. 2017. Liikkuva lapsi. Teoksessa Hujala, E. & Turja. L. (toim.) Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-Kustannus.

Pin It on Pinterest

Share This