Suomi urbanisoituu. Suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Turussa ja Tampereella, trendinä on jo muutaman vuoden ajan ollut kantakaupunkien kasvu nuorten perheiden jäädessä asumaan keskustoihin. Aiempi, perinteinen mallihan on ollut se, että työuran lähdettyä vauhtiin ja perheen nuppiluvun kasvaessa on hakeuduttu väljempiin asumismuotoihin keskustojen ulkopuolelle.

Nyt puhutaan ns. Nurmijärvi-ilmiön hiipumisesta. Pientaloalueet etäällä keskustapalveluista eivät enää välttämättä houkuta nuorta, perheellistäkään väestöä. Ilmastonmuutoskin on taustalla asenteisiin vaikuttamassa. Kaupunkihakuisuus näkyy Seinäjoen seudunkin väestökehityksessä siten, että kasvu keskittyy nyt nimenomaan Seinäjoelle kun aiemmin myös naapurikunnat ottivat siitä osansa. Seinäjoki on voittanut muuttajien luottamuksen.

Seinäjoen keskustankin asukasmäärä on ollut viime vuodet ihan hyvässä kasvussa, mutta sen asukasrakenne poikkeaa muusta kaupungista melkoisesti. Lapsia, siis 0–14 vuotiaita, on ydinkeskustan asukkaista vain reilu 4 % ja vastaavasti eläkeläisiä on 35 %, läheisessä Upassa yli 40 %. Eräillä uudemmilla asuinalueilla, kuten Kertunlaaksossa tai Hallilanvuorella osuudet ovat 35 % ja 3 %, siis juuri päinvastaiset kuin keskustassa. Hieman yleistäen voi sanoa, että Seinäjoen kaupunkikeskustassa asuvat eläkeläiset ja parikymppiset nuoret. Varsinkin lapsiperheet loistavat vielä poissaolollaan. Suurimpien kaupunkien trendi ei näytä lyöneen täällä vielä itseään läpi.

Seinäjoen keskusta-alueella on ominaispiirteensä: se on ostosalue, työpaikka-alue, maakunnan ja kaupungin olohuone, huvittelukeskus ja suurtapahtuma-alusta. Varsinkin viikonloppuiltaisin se edelleen muuntautuu autoradaksi, vaikka perinteinen rinki onkin uudistustöiden takia hakenut paikkaansa. Pöhinää ja kauan odotettua kaupunkikehitystä on nyt luvassa. Kaupungin ydin uudistuu tällä hetkellä mahdollisimman konkreettisesti. Uutta kaupunkia ja uusia asuntoja on rakenteilla näkyvästi Keskustorin ja Lakeuspuiston ympärillä, jatkossa asema-alueella.

Olisivatko myös asumispreferenssit oikeasti muuttumassa kaupunkikeskustan komistuessa? Täyttyvätkö vaikkapa Keskustoria reunustavat komeat tornitalot lapsiperheistä? Jäisivätkö työuransa käyntiin saaneet nuoret aikuiset jatkossa keskustaan ja perustaisivat elämänsä sinne? Tämä jää nähtäväksi, mutta itse en näe perustavanlaatuista estettä sille, etteikö kaupunkikeskustamme voisi houkutella myös perheitä. Ehkä tarvitaan vielä parempaa, eri kohderyhmät huomioivaa suunnittelua ja vielä lisää kaupunkiympäristön viihtyisyyttä nostavia toimia. Asumisvaihtoehtoja pohtivalta perheeltä muutos edellyttää ainakin valmiutta tinkiä asuinneliöiden määrästä ja ehkä tietynlaista out of the box -ajattelua.

En tokikaan tarkoita, että kaikkien tulisi muuttaa, tai edes haluta muuttaa, keskustaan. Kullakin on omat asumishaaveensa ja oma talo pihoineen on suomalaista luksusta. Itse kuitenkin soisin Seinäjoen keskusta-alueen asukasrakenteen monipuolistuvan. Ikään kuin kaupunkikehityksen syventävänä vaiheena.

Sami Mäntymäki
Kehittämispäällikkö
Seinäjoen kaupunki, elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala

 

Pin It on Pinterest

Share This