YK:n kestävän kehityksen vuonna 2015 päivitetyissä tavoitteissa kohta numero 11 on ”Kestävät kaupungit ja yhteisöt”. Kaupungistuminen on maailmanlaajuisesti jatkuva, ja kiihtyvä, trendi mutta aivan helppoa kestävän kaupungin rakentaminen ei ole. Kestävyys kaupungeissa tarkoittaa sitä, että meidän tulisi pyrkiä ilmanlaadultaan parempiin, maan- ja vesistöjen käytöltä kestäviin, energiatehokkaampiin ja myös sosiaalisesti hyvinvoivempiin kaupunkeihin. Ihmisillä tulisi olla töitä, mahdollisuuksia opiskella ja turvallinen olo liikkua kaupunkiympäristössä. Meillä Suomessa tässä ollaan jo pitkällä, mutta voimme aina tehdä enemmän.

Meidän on kyettävä vähentämään ilmansaasteita, ohjattava energiaintensiivisiä aloja puhtaan energian piiriin, ja vähennettävä kulutusta niin yksilö-, kuin yhteisötasolla. Suomessa uskotaan järkähtämättä siihen, että ilma on laadultaan täällä hyvää ja puhdasta. Onkin, jos vertaamme sitä kehittyviin valtioihin tai suurkaupunkeihin. Emme välttämättä tiedosta, että Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkimusten mukaan Suomessa kuolee vuosittain n.1800 henkilöä ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia. Kehittyvillä kaupungeilla on keskeinen rooli ilmansaasteiden vähentämisessä ja parhaiten se tapahtuu vähentämällä autoliikennettä, satsaamalla kestävien liikkumismuotojen mahdollistamiseen, sekä rajoittamalla fossiilisten energialähteiden käyttöä kaikessa energian tuotannossa. Esimerkiksi Seinäjoella osa fossiilisesta sähköstä syntyy yhdyskuntajätettä polttamalla. Jätteiden polttaminen voi kuulostaa hyvältä, mutta sen ongelmat näkyvät taivaalle kohoavina savupatsaina, ilmassa leijailevina pienhiukkasina ja valtavina tuhkakasoina, joiden hävittäminen on työlästä.

Ympäristön ja ilmanlaadun kehittäminen ovat tärkeitä asioita, ja sidoksissa keskeisesti asukkaiden hyvinvointiin. Asukkaiden hyvinvointiin liittyvät olennaisesti myös yhteisöt ja henkinen hyvinvointi, sillä yhteisöillä voi olla merkittävä rooli viihtyisyyden ja kaupunkiympäristön kehittymisen kannalta. Seinäjoella on halua kasvaa ja lisätä vetovoimaansa, onhan se talouskasvunkin kannalta olennaista, mutta kaupungin täytyy miettiä niitä asioita, jotka tekevät Seinäjoesta erityisen, 2020-luvun kaupungin. Omalle listalleni pääsevät ehdottomasti kestävyys, osallistaminen ja kasvu. Kaikki nämä lisäävät olennaisesti asukkaiden hyvinvointia, ja hyvinvoiva, onnellinen asukas epätodennäköisemmin haikailee muualle.

Sanomme, ja tiedämme, että Seinäjoella on tilaa. 2020 -luvun kaupungissa on oltava tilaa rohkeudelle uudistua kestävästi ja asukkailla enemmän tilaa osallistua kehitykseen.

 

Senni Raunio
korkeakouluharjoittelija,
pyöräilyn edistäminen,
elinvoiman ja kilpailukyvyn toimiala
Seinäjoen kaupunki

Kirjoittaja on ympäristöekonomian maisteriopiskelija, joka on palannut kesäksi 2019 synnyinseudulleen Seinäjoelle.

Pin It on Pinterest

Share This